Chapter 19 first version

This commit is contained in:
Antti H S Laaksonen 2017-01-09 21:57:36 +02:00
parent 10619a5c9d
commit d91017299b
1 changed files with 226 additions and 227 deletions

View File

@ -1,33 +1,30 @@
\chapter{Paths and circuits}
Tämä luku käsittelee kahdenlaisia polkuja verkossa:
This chapter focuses on two types of paths in a graph:
\begin{itemize}
\item \key{Eulerin polku} on verkossa oleva
polku, joka kulkee tasan kerran jokaista
verkon kaarta pitkin.
\item \key{Hamiltonin polku} on verkossa
oleva polku, joka käy tasan kerran
jokaisessa verkon solmussa.
\item An \key{Eulerian path} is a path that
goes through each edge exactly once.
\item A \key{Hamiltonian path} is a path
that visits each node exactly once.
\end{itemize}
Vaikka Eulerin ja Hamiltonin polut
näyttävät päältä päin
samantapaisilta käsitteiltä,
niihin liittyy hyvin erilaisia laskennallisia ongelmia.
Osoittautuu, että yksinkertainen verkon solmujen
asteisiin liittyvä sääntö ratkaisee, onko verkossa
Eulerin polkua, ja polun muodostamiseen on myös
olemassa tehokas algoritmi.
Sen sijaan Hamiltonin polun etsimiseen ei tunneta
mitään tehokasta algoritmia, vaan kyseessä on
NP-vaikea ongelma.
While Eulerian and Hamiltonian paths look like
similar concepts at first glance,
the computational problems related to them
are very different.
It turns out that a simple rule based on node degrees
determines if a graph contains an Eulerian path,
and there is also an efficient algorithm for
finding the path.
On the contrary, finding a Hamiltonian path is a NP-hard
problem and thus no efficient algorithm is known for solving the problem.
\section{Eulerin polku}
\section{Eulerian path}
\index{Eulerin polku@Eulerin polku}
\index{Eulerian path}
\key{Eulerin polku} on verkossa oleva
polku, joka kulkee tarkalleen kerran jokaista kaarta pitkin.
Esimerkiksi verkossa
An \key{Eulerian path} is a path
that goes exactly once through each edge in the graph.
For example, the graph
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
\node[draw, circle] (1) at (1,5) {$1$};
@ -44,7 +41,7 @@ Esimerkiksi verkossa
\path[draw,thick,-] (4) -- (5);
\end{tikzpicture}
\end{center}
on Eulerin polku solmusta 2 solmuun 5:
has an Eulerian path from node 2 to node 5:
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
\node[draw, circle] (1) at (1,5) {$1$};
@ -68,11 +65,11 @@ on Eulerin polku solmusta 2 solmuun 5:
\path[draw=red,thick,->,line width=2pt] (3) -- node[font=\small,label={[red]south:6.}] {} (5);
\end{tikzpicture}
\end{center}
\index{Eulerin kierros@Eulerin kierros}
\key{Eulerin kierros}
on puolestaan Eulerin polku,
jonka alku- ja loppusolmu ovat samat.
Esimerkiksi verkossa
\index{Eulerian circuit}
An \key{Eulerian circuit}
is an Eulerian path that begins and ends
at the same node.
For example, the graph
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
\node[draw, circle] (1) at (1,5) {$1$};
@ -89,7 +86,7 @@ Esimerkiksi verkossa
\path[draw,thick,-] (2) -- (4);
\end{tikzpicture}
\end{center}
on Eulerin kierros, jonka alku- ja loppusolmu on 1:
has an Eulerian circuit that starts and ends at node 1:
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
\node[draw, circle] (1) at (1,5) {$1$};
@ -114,27 +111,27 @@ on Eulerin kierros, jonka alku- ja loppusolmu on 1:
\end{tikzpicture}
\end{center}
\subsubsection{Olemassaolo}
\subsubsection{Existence}
Osoittautuu, että Eulerin polun ja kierroksen olemassaolo
riippuu verkon solmujen asteista.
Solmun aste on sen naapurien määrä eli niiden solmujen määrä,
jotka ovat yhteydessä solmuun kaarella.
It turns out that the existence of Eulerian paths and circuits
depends on the degrees of the nodes in the graph.
The degree of a node is the number of its neighbours, i.e.,
the number of nodes that are connected with a direct edge.
Suuntaamattomassa verkossa on Eulerin polku,
jos kaikki kaaret ovat samassa yhtenäisessä komponentissa ja
An undirected graph has an Eulerian path if all the edges
belong to the same connected component and
\begin{itemize}
\item jokaisen solmun aste on parillinen \textit{tai}
\item tarkalleen kahden solmun aste on pariton ja kaikkien
muiden solmujen aste on parillinen.
\item the degree of each node is even \emph{or}
\item the degree of exactly two nodes is odd,
and the degree of all other nodes is even.
\end{itemize}
Ensimmäisessä tapauksessa Eulerin polku on samalla myös Eulerin kierros.
Jälkimmäisessä tapauksessa Eulerin polun alku- ja loppusolmu ovat
paritonasteiset solmut ja se ei ole Eulerin kierros.
In the first case, each Eulerian path is also an Eulerian circuit.
In the second case, the odd-degree nodes are the starting
and ending nodes of an Eulerian path, and it is not an Eulerian circuit.
\begin{samepage}
Esimerkiksi verkossa
For example, in the graph
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
\node[draw, circle] (1) at (1,5) {$1$};
@ -152,34 +149,37 @@ Esimerkiksi verkossa
\end{tikzpicture}
\end{center}
\end{samepage}
solmujen 1, 3 ja 4 aste on 2 ja solmujen 2 ja 5 aste on 3.
Tarkalleen kahden solmun aste on pariton,
joten verkossa on Eulerin polku solmujen 2 ja 5 välillä,
mutta verkossa ei ole Eulerin kierrosta.
the degree of nodes 1, 3 and 4 is 2,
and the degree of nodes 2 and 5 is 3.
Exactly two nodes have an even degree,
so there is an Eulerian path between nodes 2 and 5,
but the graph doesn't contain an Eulerian circuit.
Jos verkko on suunnattu, tilanne on hieman hankalampi.
Silloin Eulerin polun ja kierroksen olemassaoloon
vaikuttavat solmujen lähtö- ja tuloasteet.
Solmun lähtöaste on solmusta lähtevien kaarten määrä,
ja vastaavasti solmun tuloaste on solmuun tulevien kaarten määrä.
In a directed graph, the situation is a bit more difficult.
In this case we should focus on indegree and outdegrees
of the nodes in the graph.
The indegree of a node is the number of edges that
end at the node,
and correspondingly, the outdegree is the number of
edges that begin at the node.
Suunnatussa verkossa on Eulerin polku, jos
kaikki kaaret ovat samassa vahvasti yhtenäisessä
komponentissa ja
A directed graph contains an Eulerian path
if all the edges belong to the same strongly
connected component and
\begin{itemize}
\item jokaisen solmun lähtö- ja tuloaste on sama \textit{tai}
\item yhdessä solmussa lähtöaste on yhden suurempi kuin tuloaste,
toisessa solmussa tuloaste on yhden suurempi kuin lähtöaste
ja kaikissa muissa solmuissa lähtö- ja tuloaste on sama.
\item each node has the same indegree and outdegree \emph{or}
\item in one node, indegree is one larger than outdegree,
in another node, outdegree is one larger than indegree,
and all other nodes have the same indegree and outdegree.
\end{itemize}
Tilanne on vastaava kuin suuntaamattomassa verkossa:
ensimmäisessä tapauksessa Eulerin polku on myös Eulerin kierros,
ja toisessa tapauksessa verkossa on vain Eulerin polku,
jonka lähtösolmussa lähtöaste on suurempi ja
päätesolmussa tuloaste on suurempi.
In the first case,
each Eulerian path is also an Eulerian circuit,
and in the second case, the graph only contains an Eulerian path
that begins at the node whose outdegree is larger
and ends at the node whose indegree is larger.
Esimerkiksi verkossa
For example, in the graph
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
\node[draw, circle] (1) at (1,5) {$1$};
@ -196,10 +196,11 @@ Esimerkiksi verkossa
\path[draw,thick,->,>=latex] (5) -- (4);
\end{tikzpicture}
\end{center}
solmuissa 1, 3 ja 4 sekä lähtöaste että tuloaste on 1.
Solmussa 2 tuloaste on 1 ja lähtöaste on 2,
kun taas solmussa 5 tulosate on 2 ja lähtöaste on 1.
Niinpä verkossa on Eulerin polku solmusta 2 solmuun 5:
nodes 1, 3 and 4 have both indegree 1 and outdegree 1,
node 2 has indegree 1 and outdegree 2,
and node 5 has indegree 2 and outdegree 1.
Hence, the graph contains an Eulerian path
from node 2 to node 5:
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
\node[draw, circle] (1) at (1,5) {$1$};
@ -224,45 +225,45 @@ Niinpä verkossa on Eulerin polku solmusta 2 solmuun 5:
\end{tikzpicture}
\end{center}
\subsubsection{Hierholzerin algoritmi}
\subsubsection{Hierholzer's algorithm}
\index{Hierholzerin algoritmi@Hierholzerin algoritmi}
\index{Hierholzer's algorithm}
\key{Hierholzerin algoritmi} muodostaa Eulerin kierroksen
suuntaamattomassa verkossa.
Algoritmi olettaa, että kaikki kaaret ovat samassa
komponentissa ja jokaisen solmun aste on parillinen.
Algoritmi on mahdollista toteuttaa niin, että sen
aikavaativuus on $O(n+m)$.
\key{Hierholzer's algorithm} constructs an Eulerian circuit
in an undirected graph.
The algorithm assumes that all edges belong to
the same connected component,
and the degree of each node is even.
The algorithm can be implemented in $O(n+m)$ time.
Hierholzerin algoritmi muodostaa ensin verkkoon jonkin kierroksen,
johon kuuluu osa verkon kaarista.
Sen jälkeen algoritmi alkaa laajentaa kierrosta
lisäämällä sen osaksi uusia alikierroksia.
Tämä jatkuu niin kauan, kunnes kaikki kaaret kuuluvat
kierrokseen ja siitä on tullut Eulerin kierros.
First, the algorithm constructs a circuit that contains
some (not necessarily all) of the edges in the graph.
After this, the algorithm extends the circuit
step by step by adding subcircuits to it.
This continues until all edges have been added
and the Eulerian circuit is ready.
Algoritmi laajentaa kierrosta valitsemalla jonkin
kierrokseen kuuluvan solmun $x$,
jonka kaikki kaaret eivät ole vielä mukana kierroksessa.
Algoritmi muodostaa solmusta $x$ alkaen uuden polun
kulkien vain sellaisia kaaria, jotka eivät ole
mukana kierroksessa.
Koska jokaisen solmun aste on parillinen,
ennemmin tai myöhemmin polku palaa takaisin lähtösolmuun $x$.
The algorithm extends the circuit by always choosing
a node $x$ that belongs to the circuit but has
some edges that are not included in the circuit.
The algorith constructs a new path from node $x$
that only contains edges that are not in the circuit.
Since the degree of each node is even,
sooner or later the path will return to node $x$
which creates a subcircuit.
Jos verkossa on kaksi paritonasteista solmua,
Hierholzerin algoritmilla voi myös muodostaa
Eulerin polun lisäämällä kaaren
paritonasteisten solmujen välille.
Tämän jälkeen verkosta voi etsiä ensin
Eulerin kierroksen ja poistaa siitä sitten
ylimääräisen kaaren, jolloin tuloksena on Eulerin polku.
If the graph contains two odd-degree nodes,
Hierholzer's algorithm can also be used for
constructing an Eulerian path by adding an
extra edge between the odd-degree nodes.
After this, we can first construct an Eulerian circuit
and then remove the extra edge,
which produces an Eulerian path in the original graph.
\subsubsection{Esimerkki}
\subsubsection{Example}
\begin{samepage}
Tarkastellaan algoritmin toimintaa seuraavassa verkossa:
Let's consider the following graph:
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
\node[draw, circle] (1) at (3,5) {$1$};
@ -288,9 +289,10 @@ Tarkastellaan algoritmin toimintaa seuraavassa verkossa:
\end{samepage}
\begin{samepage}
Oletetaan, että algoritmi aloittaa
ensimmäisen kierroksen solmusta 1.
Siitä syntyy kierros $1 \rightarrow 2 \rightarrow 3 \rightarrow 1$:
Assume that the algorithm first creates a circuit
that begins at node 1.
One possible circuit is
$1 \rightarrow 2 \rightarrow 3 \rightarrow 1$:
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
\node[draw, circle] (1) at (3,5) {$1$};
@ -318,8 +320,8 @@ Siitä syntyy kierros $1 \rightarrow 2 \rightarrow 3 \rightarrow 1$:
\end{tikzpicture}
\end{center}
\end{samepage}
Seuraavaksi algoritmi lisää mukaan kierroksen
After this, the algorithm adds
a subcircuit
$2 \rightarrow 5 \rightarrow 6 \rightarrow 2$:
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
@ -350,8 +352,7 @@ $2 \rightarrow 5 \rightarrow 6 \rightarrow 2$:
\path[draw=red,thick,->,line width=2pt] (3) -- node[font=\small,label={[red]east:6.}] {} (1);
\end{tikzpicture}
\end{center}
Lopuksi algoritmi lisää mukaan kierroksen
Finally, the algorithm adds a subcircuit
$6 \rightarrow 3 \rightarrow 4 \rightarrow 7 \rightarrow 6$:
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
@ -386,17 +387,16 @@ $6 \rightarrow 3 \rightarrow 4 \rightarrow 7 \rightarrow 6$:
\path[draw=red,thick,->,line width=2pt] (3) -- node[font=\small,label={[red]east:10.}] {} (1);
\end{tikzpicture}
\end{center}
Now all edges are included in the circuit,
so we have successfully constructed an Eulerian circuit.
Nyt kaikki kaaret ovat kierroksessa,
joten Eulerin kierros on valmis.
\section{Hamiltonian path}
\section{Hamiltonin polku}
\index{Hamiltonian path}
\index{Hamiltonin polku@Hamiltonin polku}
\key{Hamiltonin polku}
on verkossa oleva polku,
joka kulkee tarkalleen kerran jokaisen solmun kautta.
Esimerkiksi verkossa
A \key{Hamiltonian path} is a path
that visits each node in the graph exactly once.
For example, the graph
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
\node[draw, circle] (1) at (1,5) {$1$};
@ -413,7 +413,7 @@ Esimerkiksi verkossa
\path[draw,thick,-] (4) -- (5);
\end{tikzpicture}
\end{center}
on Hamiltonin polku solmusta 1 solmuun 3:
contains a Hamiltonian path from node 1 to node 3:
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
\node[draw, circle] (1) at (1,5) {$1$};
@ -436,11 +436,12 @@ on Hamiltonin polku solmusta 1 solmuun 3:
\end{tikzpicture}
\end{center}
\index{Hamiltonin kierros@Hamiltonin kierros}
Jos Hamiltonin polun alku- ja loppusolmu on sama,
kyseessä on \key{Hamiltonin kierros}.
Äskeisessä verkossa on myös
Hamiltonin kierros, jonka alku- ja loppusolmu on solmu 1:
\index{Hamiltonian circuit}
If a Hamiltonian path begins and ends at the same node,
it is called a \key{Hamiltonian circuit}.
The graph above also has an Hamiltonian circuit
that begins and ends at node 1:
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
\node[draw, circle] (1) at (1,5) {$1$};
@ -464,89 +465,85 @@ Hamiltonin kierros, jonka alku- ja loppusolmu on solmu 1:
\end{tikzpicture}
\end{center}
\subsubsection{Olemassaolo}
\subsubsection{Existence}
Hamiltonin polun olemassaoloon ei tiedetä
mitään verkon rakenteeseen liittyvää ehtoa,
jonka voisi tarkistaa tehokkaasti.
Joissakin erikoistapauksissa voidaan silti sanoa
varmasti, että verkossa on Hamiltonin polku.
No efficient way is known to check if a graph
contains a Hamiltonian path.
Still, in some special cases we can be certain
that the graph contains a Hamiltonian path.
Yksinkertainen havainto on, että jos verkko on täydellinen
eli jokaisen solmun välillä on kaari,
niin siinä on Hamiltonin polku.
Myös vahvempia tuloksia on saatu aikaan:
A simple observation is that if the graph is complete,
i.e., there is an edge between all pairs of nodes,
it also contains a Hamiltonian path.
Also stronger results have been achieved:
\begin{itemize}
\item
\index{Diracin lause@Diracin lause}
\key{Diracin lause}:
Jos jokaisen verkon solmun aste on $n/2$ tai suurempi,
niin verkossa on Hamiltonin polku.
\index{Dirac's theorem}
\key{Dirac's theorem}:
If the degree of each node is at least $n/2$,
the graph contains a Hamiltonian path.
\item
\index{Oren lause@Oren lause}
\key{Oren lause}:
Jos jokaisen ei-vierekkäisen solmuparin asteiden summa
on $n$ tai suurempi,
niin verkossa on Hamiltonin polku.
\index{Ore's theorem}
\key{Ore's theorem}:
If the sum of degrees of each non-adjacent pair of nodes
is at least $n$,
the graph contains a Hamiltonian path.
\end{itemize}
Yhteistä näissä ja muissa tuloksissa on,
että ne takaavat Hamiltonin polun olemassaolon,
jos verkossa on \textit{paljon} kaaria.
Tämä on ymmärrettävää, koska mitä enemmän
kaaria verkossa on, sitä enemmän mahdollisuuksia
Hamiltonin polun muodostamiseen on olemassa.
A common feature in these theorems and other results is
that they guarantee that a Hamiltonian path exists
if the graph has \emph{a lot} of edges.
This makes sense because the more edges the graph has,
the more possibilities we have to construct a Hamiltonian graph.
\subsubsection{Muodostaminen}
\subsubsection{Construction}
Koska Hamiltonin polun olemassaoloa ei voi tarkastaa tehokkaasti,
on selvää, että polkua ei voi myöskään muodostaa tehokkaasti,
koska muuten polun olemassaolon voisi selvittää yrittämällä
muodostaa sen.
Since there is no efficient way to check if a Hamiltonian
path exists, it is clear that there is also no method
for constructing the path efficiently, because otherwise
we could just try to construct the path and see
whether it exists.
Yksinkertaisin tapa etsiä Hamiltonin polkua on käyttää
peruuttavaa hakua, joka käy läpi kaikki vaihtoehdot
polun muodostamiseen.
Tällaisen algoritmin aikavaativuus on ainakin luokkaa $O(n!)$,
koska $n$ solmusta voidaan muodostaa $n!$ järjestystä,
jossa ne voivat esiintyä polulla.
A simple way to search for a Hamiltonian path is
to use a backtracking algorithm that goes through all
possibilities how to construct the path.
The time complexity of such an algorithm is at least $O(n!)$,
because there are $n!$ different ways to form a path
from $n$ nodes.
Tehokkaampi tapa perustuu dynaamiseen ohjelmointiin
luvun 10.4 tapaan.
Ideana on määritellä funktio $f(s,x)$,
jossa $s$ on verkon solmujen osajoukko ja
$x$ on yksi osajoukon solmuista.
Funktio kertoo, onko olemassa Hamiltonin polkua,
joka käy läpi joukon $s$ solmut päätyen solmuun $x$.
Tällainen ratkaisu on mahdollista toteuttaa ajassa $O(2^n n^2)$.
A more efficient solution is based on dynamic programming
(see Chapter 10.4).
The idea is to define a function $f(s,x)$,
where $s$ is a subset of nodes, and $x$
is one of the nodes in the subset.
The function indicates whether there is a Hamiltonian path
that visits the nodes in $s$ and ends at node $x$.
It is possible to implement this solution in $O(2^n n^2)$ time.
\section{De Bruijnin jono}
\section{De Bruijn sequence}
\index{de Bruijnin jono@de Bruijnin jono}
\index{De Bruijn sequence}
\key{De Bruijnin jono}
on merkkijono, jonka osajonona on tarkalleen
kerran jokainen $k$-merkkisen aakkoston
$n$ merkin yhdistelmä.
Tällaisen merkkijonon pituus on
$k^n+n-1$ merkkiä.
Esimerkiksi kun $k=2$ ja $n=3$,
niin yksi mahdollinen de Bruijnin jono on
A \key{De Bruijn sequence} is a string that contains
every string of length $n$
exactly once as a substring, for a fixed
alphabet that consists of $k$ characters.
The length of such a string is
$k^n+n-1$ characters.
For example, when $n=3$ and $k=2$,
an example of a De Bruijn sequence is
\[0001011100.\]
Tämän merkkijono osajonot ovat kaikki
kolmen bitin yhdistelmät
000, 001, 010, 011, 100, 101, 110 ja 111.
The substrings of this string are all
combinations of three bits:
000, 001, 010, 011, 100, 101, 110 and 111.
Osoittautuu, että de Bruijnin jono
vastaa Eulerin kierrosta sopivasti
muodostetussa verkossa.
Ideana on muodostaa verkko niin,
että jokaisessa solmussa on $n-1$
merkin yhdistelmä ja liikkuminen
kaarta pitkin muodostaa uuden
$n$ merkin yhdistelmän.
Esimerkin tapauksessa verkosta tulee seuraava:
It turns out that each De Bruijn sequence
corresponds to an Eulerian circuit in a graph.
The idea is to construct the graph so that
each node contains a combination of $n-1$ characters
and each edge adds one character to the string.
The following graph corresponds to the example case:
\begin{center}
\begin{tikzpicture}
@ -568,26 +565,27 @@ Esimerkin tapauksessa verkosta tulee seuraava:
\end{tikzpicture}
\end{center}
Eulerin kierros tässä verkossa tuottaa merkkijonon,
joka sisältää kaikki $n$ merkin yhdistelmät,
kun mukaan otetaan aloitussolmun merkit sekä
kussakin kaaressa olevat merkit.
Alkusolmussa on $n-1$ merkkiä ja kaarissa
on $k^n$ merkkiä, joten tuloksena on
lyhin mahdollinen merkkijono.
An Eulerian path in this graph produces a string
that contains all strings of length $n$.
The string contains the characters in the starting node,
and all character in the edges.
The starting node contains $n-1$ characters
and there are $k^n$ characters in the edges,
so the length of the string is $k^n+n-1$.
\section{Ratsun kierros}
\section{Knight's tour}
\index{ratsun kierros@ratsun kierros}
\index{knight's tour}
\key{Ratsun kierros} on tapa liikuttaa ratsua
shakin sääntöjen mukaisesti $n \times n$ -kokoisella
shakkilaudalla niin,
että ratsu käy tarkalleen kerran jokaisessa ruudussa.
Ratsun kierros on \key{suljettu}, jos ratsu palaa lopuksi alkuruutuun,
ja muussa tapauksessa kierros on \key{avoin}.
A \key{knight's tour} is a sequence of moves
of a knight on an $n \times n$ chessboard
following the rules of chess where the knight
visits each square exactly once.
The tour is \key{closed} if the knight finally
returns to the starting square and
otherwise the tour is \key{open}.
Esimerkiksi tapauksessa $5 \times 5$ yksi ratsun kierros on seuraava:
For example, here's a knight's tour on a $5 \times 5$ board:
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.7]
@ -620,31 +618,31 @@ Esimerkiksi tapauksessa $5 \times 5$ yksi ratsun kierros on seuraava:
\end{tikzpicture}
\end{center}
Ratsun kierros shakkilaudalla vastaa Hamiltonin polkua verkossa,
jonka solmut ovat ruutuja ja kahden solmun välillä on kaari,
jos ratsu pystyy siirtymään solmusta toiseen shakin sääntöjen mukaisesti.
A knight's tour corresponds to a Hamiltonian path in a graph
whose nodes represent the squares of the board,
and two nodes are connected with an edge if a knight
can move between the squares according to the rules of chess.
Peruuttava haku on luonteva menetelmä ratsun kierroksen muodostamiseen.
Hakua voi tehostaa erilaisilla \key{heuristiikoilla},
jotka pyrkivät ohjaamaan ratsua niin, että kokonainen kierros
tulee valmiiksi nopeasti.
A natural way to solve the problem is to use backtracking.
The search can be made more efficient by using
\key{heuristics} that attempts to guide the knight so that
a complete tour will be found quickly.
\subsubsection{Warnsdorffin sääntö}
\subsubsection{Warnsdorff's rule}
\index{heuristiikka@heuristiikka}
\index{Warnsdorffin sxxntz@Warnsdorffin sääntö}
\index{heuristic}
\index{Warnsdorff's rule}
\key{Warnsdorffin sääntö} on yksinkertainen
ja hyvä heuristiikka
ratsun kierroksen etsimiseen.
Sen avulla on mahdollista löytää nopeasti ratsun kierros
suurestakin ruudukosta.
Ideana on siirtää ratsua aina niin,
että se päätyy ruutuun, josta on mahdollisimman \emph{vähän}
mahdollisuuksia jatkaa kierrosta.
\key{Warnsdorff's rule} is a simple and good heuristic
for finding a knight's tour.
Using the rule, it is possible to efficiently find a tour
even on a large board.
The idea is to always move the knight so that it ends up
in a square where the number of possible moves is as
\emph{small} as possible.
Esimerkiksi seuraavassa tilanteessa on valittavana
viisi ruutua, joihin ratsu voi siirtyä:
For example, in the following case there are five
possible squares where the knight can move:
\begin{center}
\begin{tikzpicture}[scale=0.7]
\draw (0,0) grid (5,5);
@ -657,8 +655,9 @@ viisi ruutua, joihin ratsu voi siirtyä:
\node at (3.5,1.5) {$d$};
\end{tikzpicture}
\end{center}
Tässä tapauksessa Warnsdorffin sääntö valitsee ruudun $a$,
koska tämän valinnan jälkeen on vain yksi mahdollisuus
jatkaa kierrosta. Muissa valinnoissa mahdollisuuksia olisi kolme.
In this case, Warnsdorff's rule moves the knight to square $a$,
because after this choice there is only a single possible move.
The other choices would move the knight to squares where
there are three moves available.