Chapter 22 first version
This commit is contained in:
parent
8280718374
commit
0995acf5b9
141
luku22.tex
141
luku22.tex
|
@ -675,28 +675,28 @@ for $n-1$ numbers, because we can't replace
|
|||
the number $x$ with number $1$, and all other
|
||||
numbers should be changed.
|
||||
|
||||
\section{Burnsiden lemma}
|
||||
\section{Burnside's lemma}
|
||||
|
||||
\index{Burnsiden lemma@Burnsiden lemma}
|
||||
\index{Burnside's lemma}
|
||||
|
||||
\key{Burnsiden lemma} laskee yhdistelmien määrän niin,
|
||||
että symmetrisistä yhdistelmistä lasketaan
|
||||
mukaan vain yksi edustaja.
|
||||
Burnsiden lemman mukaan yhdistelmien määrä on
|
||||
\key{Burnside's lemma} counts the number of
|
||||
combinations so that for each group of
|
||||
symmetric combinations, only one representative is counted.
|
||||
Burnside's lemma states that the number of
|
||||
combinations is
|
||||
\[\sum_{k=1}^n \frac{c(k)}{n},\]
|
||||
missä yhdistelmän asentoa voi muuttaa $n$ tavalla
|
||||
ja $c(k)$ on niiden yhdistelmien määrä,
|
||||
jotka pysyvät ennallaan, kun asentoa
|
||||
muutetaan tavalla $k$.
|
||||
where there are $n$ ways to change the
|
||||
position of a combination,
|
||||
and there are $c(k)$ combinations that
|
||||
remain unchanged when the $k$th way is applied.
|
||||
|
||||
Lasketaan esimerkkinä, montako
|
||||
erilaista tapaa on
|
||||
muodostaa $n$ helmen helminauha,
|
||||
kun kunkin helmen värin tulee olla
|
||||
väliltä $1,2,\ldots,m$.
|
||||
Kaksi helminauhaa ovat symmetriset,
|
||||
jos ne voi saada näyttämään samalta pyörittämällä.
|
||||
Esimerkiksi helminauhan
|
||||
As an example, let's calculate the number of
|
||||
necklaces of $n$ pearls,
|
||||
where the color of each pearl is
|
||||
one of $1,2,\ldots,m$.
|
||||
Two necklaces are symmetric if they are
|
||||
similar after rotating them.
|
||||
For example, the necklace
|
||||
\begin{center}
|
||||
\begin{tikzpicture}[scale=0.7]
|
||||
\draw[fill=white] (0,0) circle (1);
|
||||
|
@ -706,7 +706,7 @@ Esimerkiksi helminauhan
|
|||
\draw[fill=green] (-1,0) circle (0.3);
|
||||
\end{tikzpicture}
|
||||
\end{center}
|
||||
kanssa symmetriset helminauhat ovat seuraavat:
|
||||
has the following symmetric necklaces:
|
||||
\begin{center}
|
||||
\begin{tikzpicture}[scale=0.7]
|
||||
\draw[fill=white] (0,0) circle (1);
|
||||
|
@ -734,43 +734,47 @@ kanssa symmetriset helminauhat ovat seuraavat:
|
|||
\draw[fill=red] (12+-1,0) circle (0.3);
|
||||
\end{tikzpicture}
|
||||
\end{center}
|
||||
Tapoja muuttaa asentoa on $n$,
|
||||
koska helminauhaa voi pyörittää $0,1,\ldots,n-1$
|
||||
askelta myötäpäivään.
|
||||
Jos helminauhaa pyörittää 0 askelta,
|
||||
kaikki $m^n$ väritystä säilyvät ennallaan.
|
||||
Jos taas helminauhaa pyörittää 1 askeleen,
|
||||
vain $m$ yksiväristä helminauhaa säilyy ennallaan.
|
||||
There are $n$ ways to change the position
|
||||
of a necklace,
|
||||
because we can rotate it
|
||||
$0,1,\ldots,n-1$ steps clockwise.
|
||||
If the number of steps is 0,
|
||||
all $m^n$ necklaces remain the same,
|
||||
and if the number of steps is 1,
|
||||
only the $m$ necklaces where each
|
||||
pearl has the same color remain the same.
|
||||
|
||||
Yleisemmin kun helminauhaa pyörittää $k$ askelta,
|
||||
ennallaan säilyvien yhdistelmien määrä on
|
||||
\[m^{\textrm{syt}(k,n)},\]
|
||||
missä $\textrm{syt}(k,n)$ on lukujen $k$ ja $n$
|
||||
suurin yhteinen tekijä.
|
||||
Tämä johtuu siitä, että $\textrm{syt}(k,n)$-kokoiset
|
||||
pätkät helmiä siirtyvät toistensa paikoille
|
||||
$k$ askelta eteenpäin.
|
||||
Niinpä helminauhojen määrä on
|
||||
Burnsiden lemman mukaan
|
||||
More generally, when the number of steps is $k$,
|
||||
a total of
|
||||
\[m^{\textrm{gcd}(k,n)},\]
|
||||
necklaces remain the same,
|
||||
where $\textrm{gcd}(k,n)$ is the greatest common
|
||||
divisor of $k$ and $n$.
|
||||
The reason for this is that sequences
|
||||
of pearls of size $\textrm{syt}(k,n)$
|
||||
will replace each other.
|
||||
Thus, according to Burnside's lemma,
|
||||
the number of necklaces is
|
||||
\[\sum_{i=0}^{n-1} \frac{m^{\textrm{syt}(i,n)}}{n}. \]
|
||||
Esimerkiksi kun helminauhan pituus on 4
|
||||
ja värejä on 3, helminauhoja on
|
||||
For example, the number of necklaces of length 4
|
||||
with 3 colors is
|
||||
\[\frac{3^4+3+3^2+3}{4} = 24. \]
|
||||
|
||||
\section{Cayleyn kaava}
|
||||
\section{Cayley's formula}
|
||||
|
||||
\index{Cayleyn kaava@Cayleyn kaava}
|
||||
\index{Cayley's formula}
|
||||
|
||||
\key{Cayleyn kaavan} mukaan $n$ solmusta voi
|
||||
muodostaa $n^{n-2}$ numeroitua puuta.
|
||||
Puun solmut on numeroitu $1,2,\ldots,n$,
|
||||
ja kaksi puuta ovat erilaiset,
|
||||
jos niiden rakenne on erilainen
|
||||
tai niissä on eri numerointi.
|
||||
\key{Cayley's formula} states that
|
||||
there are $n^{n-2}$ labeled trees
|
||||
that contain $n$ nodes.
|
||||
The nodes are labeled $1,2,\ldots,n$,
|
||||
and two trees are different
|
||||
if either their structure or their
|
||||
labeling is different.
|
||||
|
||||
\begin{samepage}
|
||||
\noindent
|
||||
Esimerkiksi kun $n=4$, numeroitujen puiden määrä on $4^{4-2}=16$:
|
||||
For example, when $n=4$, the number of labeled
|
||||
trees is $4^{4-2}=16$:
|
||||
|
||||
\begin{center}
|
||||
\begin{tikzpicture}[scale=0.8]
|
||||
|
@ -816,22 +820,22 @@ Esimerkiksi kun $n=4$, numeroitujen puiden määrä on $4^{4-2}=16$:
|
|||
\end{center}
|
||||
\end{samepage}
|
||||
|
||||
Seuraavaksi näemme, miten Cayleyn kaavan
|
||||
voi perustella samastamalla numeroidut puut
|
||||
Prüfer-koodeihin.
|
||||
Next we will see how Cayley's formula can
|
||||
be derived using Prüfer codes.
|
||||
|
||||
\subsubsection{Prüfer-koodi}
|
||||
\subsubsection{Prüfer code}
|
||||
|
||||
\index{Prüfer-koodi}
|
||||
\index{Prüfer code}
|
||||
|
||||
\key{Prüfer-koodi} on $n-2$ luvun jono,
|
||||
joka kuvaa numeroidun puun rakenteen.
|
||||
Koodi muodostuu poistamalla puusta
|
||||
joka askeleella lehden, jonka numero on pienin,
|
||||
ja lisäämällä lehden vieressä olevan solmun
|
||||
numeron koodiin.
|
||||
A \key{Prüfer code} is a sequence of
|
||||
$n-2$ numbers that describes a labeled tree.
|
||||
The code is calculated by removing $n-2$
|
||||
leaves from the tree.
|
||||
At each step, we remove the leaf whose number
|
||||
is the smallest, and simultaneously
|
||||
add the number of its only neighbor to the code.
|
||||
|
||||
Esimerkiksi puun
|
||||
For example, the Prüfer code for
|
||||
\begin{center}
|
||||
\begin{tikzpicture}[scale=0.9]
|
||||
\node[draw, circle] (1) at (2,3) {$1$};
|
||||
|
@ -849,14 +853,13 @@ Esimerkiksi puun
|
|||
%\path[draw,thick,-] (4) -- (5);
|
||||
\end{tikzpicture}
|
||||
\end{center}
|
||||
Prüfer-koodi on $[4,4,2]$,
|
||||
koska puusta poistetaan ensin solmu 1,
|
||||
sitten solmu 3 ja lopuksi solmu 5.
|
||||
is $[4,4,2]$, because we first remove
|
||||
node 1, then node 3 and finally node 5.
|
||||
|
||||
Jokaiselle puulle voidaan laskea
|
||||
Prüfer-koodi, minkä lisäksi
|
||||
Prüfer-koodista pystyy palauttamaan
|
||||
yksikäsitteisesti alkuperäisen puun.
|
||||
Niinpä numeroituja puita on yhtä monta
|
||||
kuin Prüfer-koodeja eli $n^{n-2}$.
|
||||
We can calculate a Prüfer code for any tree,
|
||||
and more importantly,
|
||||
the original tree can be constructed
|
||||
from the Prüfer code.
|
||||
Hence, the number of labeled trees equals
|
||||
the number of Prüfer codes that is $n^{n-2}$.
|
||||
|
||||
|
|
Loading…
Reference in New Issue